Hyvää "pimeää perjantaita"

Wikipedian mukaan 25.9 on ainakin vuodesta 2005 lähtien ollut vuoden kiireisin shoppailupäivä Yhdysvalloissa. Black Friday:tä vietetään heti kiitospäivän jälkeisenä päivänä juuri ennen joulukuuta, mikä on ideaali ajankohta houkutella asiakkaita alehyllyjen äärelle. Monia vuosia kaupat venyttivät "pimeänä perjantaina" aukioloaikojaan aina kuuteen asti illalla, mutta vuonna 2012 ostamisen ilon päivä vietiin uudelle tasolle, kun monet suuret tavaratalot, kuten Best Buy, Macy's ja Bealls ryhtyivät pitämään ovia auki aina puoleen yöhön asti. Nykyään osa kaupoista ottaa varaslähdön pimeään päivään ja pitävät ovet auki myös kiitospäivänä. Johan oli jo aikakin!

Pimeää päivää ei onneksi kuitenkaan juhlita pelkästään Yhdysvalloissa, vaan perinne on levinnyt ympäri maailmaa. Koska globaali trendi on se, että kuluttaminen muodostaa yhä suuremman osan ihmisenä olemisesta, on mielestäni erittäin positiivista, että kyseistä päivää ollaan vihdoin alettu viettää myös Suomessa. Black Friday:tä ovat mainostaneet aktiivisesti ainakin Stockmann, Tokmanni, Kampin keskus ja Rajala. SÄÄSTÄ jopa 20 % rohkaisee sivuillaan Stockmann. Tokmanni sen sijaan lupaa, että kun ostokset tekee 25.11 - 31.12, saa laskun tililleen vasta maaliskuussa 2017. Loistavaa! Huolettomuus on nyt vähintäänkin taattu, kun edes laskun maksamisesta ei tarvitse murehtia ainakaan heti. Tämä on sitä yhteiskunnan tasa-arvoa, kun turhan krääsän ostaminen on tehty mahdolliseksi tässä ja nyt, oli rahaa tai ei. Kiitos markkinatalous!

Kehotan siis kaikkia marssimaan tavarataloihin metsästämään alennuksia, joita ostamalla voi säästää rahaa johonkin mitä oikeasti tarvitsee. Jos et kuitenkaan viitsi rasittavan työpäivän jälkeen rynniä keskustan ihmisvilinässä, niin ei hätää. Lähtökohtaisesti kaikkia pimeän perjantain tuotealennuksia voi ostaa myös nettikaupoista. Tämä voi itse asiassa olla jopa tehokkaampaa kuin ostosten tekeminen paikan päällä, koska sinulla ei mene aikaa matkustukseen, vaan voit tämänkin ajan käyttää hyödyksesi shoppailemalla. Ostan Itselleni Tokmannin alennuksista ainakin muovisen joulukuusen (koska oikea joulukuusihan sotkee asunnon), revontulijouluvalot (koska minulla ei älypyhelimeltani ole aikaa tuijotella taivaalle) ja Hyundai-raivaussahan, minkä aina olen halunnut.

"Ainoa huolenaiheeni" Black Friday -vieton osalta on se, että kuulin kauppojen alennusten saaneen jotkut ihmiset niin ostohimoisiksi, että rynniessään kauppakeskuksien aletiskeille, ihmiset ovat tönineet toisiaan Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Pitäisiköhän napata Tokmannille mennessä mukaan sateenvarjo eteisestä, niin pystyn tarpeen vaatiessa selättämään kilpailijani?

On se hienoa, että ihmiskunta voi ostamisen kautta olla yhtä suurta perhettä iloine ja suruineen. Pankki- ja luottokorttejaan vinguttavat markkinatalouden lapset tuudittavat koko ihmiskunnan tavarataivaaseen, jossa pimeyden keskelläkin paistavat led-valot ja kuka tahansa voi olla yksi muista, mutta samalla vähän parempi kuin muut.

Kiitos Amerikka. Kiitos markkinatalous

ja tavaratalo Sokoksen sanoin "löydä itsesi",

mutta mieluiten ostoshyllyjen välistä. ;)

Tästä voit vielä katsella videon Black Friday tunnelmista. 

Kuva: Pixabay.

Mikä tekee minut onnelliseksi?

Milloin olen ollut elämässäni onnellisin? Tämä on kysymys, jonka tannoin itseltäni kysyin. Suurin osa ihmisistä tavoittelee jollain tavalla onnellista elämää. Onnellisuus on kuitenkaan harvoin itsestään selvää, koska elämässä tulee vaikeuksia vastaan aika usein... Tai näin on ollut ainakin omassa elämässäni. :) Kuitenkin iän myötä, minusta on tullut onnellisempi, koska olen oppinut suhtautumaan vastoinkäymisiin rennommin. En enää niin herkästi ajattele, että jokin asia olisi maailmanloppu. Tiedän, että ikävistäkin jutuista pääsee oikealla asenteella yllättävän hyvin yli.

Teini-ikäisenä (ja välillä vieläkin :D) yritin ratkaista elämässäni eteen tulevia vaikeuksia analysoimalla niitä. Välillä myös sorruin eräänlaiseen negatiivisuudessa rypemiseen. Elämänkokemus on kuitenkin opettanut, että joskus paras tapa reagoida hankaluuksiin on vain antaa niiden olla ja todeta, että "ikävä juttu, mutta tälle asialle en voi mitään" ja keskittyä sitten positiivisiin juttuihin. Joskus käy myös niin hyvin, että kun asian jättää "hyllylle", niin seuraavan kerran kun sitä ajattelee, se ei tunnu enää niin isolta. Itselleni negatiivisten asioiden sikseen jättäminen oli silti varsinkin teininä tosi vaikeaa. Olen nimittäin aika ratkaisukeskeinen ihminen. Tämä on tavallaan hyvä juttu, mutta toisaalta siitä helposti stressaantuu, jos yrittää liikaa vaikuttaa oman elämän kulkuun. Onni menee helposti ohi, jos ei pysähdy olemaan onnellinen, vaan aina miettii, että kun fiksaan tämän yhden jutun, niin sitten voin hengähtää ja olla tyytyväinen elämääni. Tietysti välillä elämässä voi tulla niin suuria mutkia vastaan, että on kohtuutonta vaatia itseltä ikävyyksien unohtamista. Kurjista asioista on oikeus olla surullinen. Ainakin itse olen kuitenkin usein sortunut masentelemaan asioita, joita ei olisi niin paljoa jälkikäteen ajateltuna ollut syytä murehtia.

Olen ollut elämässäni onnellisin pienenä lapsena sekä tällä hetkellä. <3 Molempia elämäntilanteita yhdistää se, että elämässä on mielekästä tekemistä ja hyviä ihmissuhteita. Pienenä nautin hirveästi leikkimisestä ja minulla oli vilkas mielikuvitus. Saatoin tuntikausia kävellä vaikka metsässä ja kertoa itselleni tarinoita, joihin eläydyin voimakkaammin kuin näin aikuisena enää pystyisin. Myös monilla leluistani oli nimet ja olin kuvitellut niille omat persoonat. Olen todella hyvilläni siitä, että minulla oli ns. perinteinen lapsuus, joka kesti pitkään ja sisälsi monia hauskoja leikkejä, joita muistelen hymyssäsuin välillä näin aikuisiälläkin. Tässä elämäntilanteessa minulle suurta mielihyvää sen sijaan tuottaa opiskelu, joka on kiinnostavaa ja sopivan haastavaa. Toisaalta minulla on myös harrastuksia, kuten tämän blogin kirjoittaminen, kuntosali ja Luonto-Liiton susiryhmässä ajoittain toimiminen, jotka yhdessä ovat minulle suuri voimavara. Aion jatkossakin kaikissa elämäntilanteissa yrittää löytää harrastuksia, jotka rentouttavat ja joita teen puhtaaksi siksi, että se on hauskaa ja tärkeää. Uskon, että tietynlaisesta suorittamisesta irti pyristely ja läsnäolo on yksi onnen avain. Vielä tärkeämpänä onnellisuuden kannalta pidän kuitenkin sitä, että pyrkii tietoisesti tekemään asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Tämä tuntuu aika itsestään selvältä, kun sen sanoo ääneen, mutta se ei välttämättä sitä ole. Arki on nykyään monilla ihmisillä niin täynnä kiireitä, että joskus voi olla ihan paikallaan raivata tietoisesti aikaa asioihin, mitkä tuottavat hyvää oloa.

Mitä sitten tänään olen tehnyt, että tämä päivä olisi mahdollisimman "onnellinen"? Noh, olen tehnyt mielipuuhaani, eli nauttinut rauhassa aamu ja iltapäiväkahvia, kirjoittanut blogia, sekä viettänyt laatuaikaa ihanien lemmikkieni ja avopuolisoni kanssa. Eipä sitä muuta tämä nainen tähän hetkeen tarvitsekaan.

Toivottavasti sinäkin olet löytänyt elämässäsi asiat, jotka tekevät sinut onnelliseksi elämäntilanteessa, jossa nyt olet. Muista, että tämä päivä on yhtä arvokas kuin huominen. Vaikka elämä ei aina voi olla täydellistä tai edes lähellä sitä, niin elämässä on aina jotain positiivista, johon keskittymällä saa kummasti voimaa myös niiden vaikeuksien voittamiseen. 

Ihanaa sunnuntaita!

Jouluiset mariannepikkuleivät

Olen aina ollut suuri Marianne-karkkien fani, joiden jättämä maku suuhun on niin miellyttävä, että vaikea keksiä yhtä raikasta suklaaherkkua. Taannoin havaitsin ilokseni, että Marianne-karkit ovat myös eläinystävällisiä, koska ne eivät sisällä mitään eläinperäistä. Tästähän innostuin ja kehittelin mariannekeksireseptin joulua silmällä pitäen. Leivoin keksit spelttijauhoihin, koska ne ovat vehnäjauhoja jonkin verran terveellisempiä. Huomasin samalla, että spelttijauhot sopivat koostumukseltaan todella hyvin keksien leivontaan. Spelttijauhojen käyttö ei kuitenkaan tässä reseptissä ole välttämätöntä, vaan ne voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoilla.

Ainekset

5 dl spelttijauhoja (tai 3,5 dl vehnäjauhoja)

3 rkl perunajauhoja

3 tl leivinjauhoja

3 rkl kaakaojauhoja

0,75 dl siirappia

1 dl mariannerakeita

hippusellinen suolaa

1 dl rypsiöljyä

1 dl Oatlayn suklaa Kaura juomaa 

(tai vettä/tavallista soija-, kaura- tai riisimaitoa)

Ohje

Sekoita kuivat ja kosteat aineet erillisissä kulhoissa. Lisää sitten pikkuhiljaa jauhoseosta nesteiden joukkoon samalla sekoittaen. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Uunin kuumentuessa kauli taikina ohueksi ja muotoile piparkakkumuottia apuna käyttäen tai käsin taikinasta haluamasi muotoisia keksejä leivinpaperille. Laita keksit uuniin paistumaan noin 8 minuutiksi.

Keksien kanssa nautittavaksi sopii hyvin esim mariannekaakao. Vaahdotin soijakermaa suklaa kaurajuoman kaveriksi. Kaakaohon lisäsin muutaman tipan piparminttuaromia ja kermavaahdon päälle ripottelin vielä vähän mariannerakeita. Olen taivaassa! :D

Marianne-keksit sopivat hyvin vaikka joululahjaksi tai tuomisiksi pikkujoulukesteihin.

Kannattaa kokeilla!

Huomenna meillä on tiedossa juhlapäivä, koska Lavi täyttää yhden vuoden. Lavi saa lahjaksi possupehmolelun ja täytyy ostaa kotiin tullessa Mustista ja Mirristä pojalle jotain herkkuja :P

Ihanaa isänpäivää kaikille maailman isille!

Tulinen tofuparsakaalikastike

Tänään vietetään kansainvälistä vegaanipäivää. Päätin sen kunniaksi tehdä pitkästä aikaa reseptipostauksen. Olen tykästynyt kovasti aasialaisiin makuihin, mitkä maistuvat myös tulisessa tofuparsakaalikastikkeessa, jota ollaan pari kertaa syöty riisin kanssa. Alla resepti tähän edulliseen ja helppoon kotiruokaan, mikä on vegaanisen lisäksi myös gluteeniton. En ole laittanut reseptiin tällä kertaa kaikkien ainesten määriä, koska tämä kastike onnistuu hyvin erilaisilla raaka-aineiden kombinaatioilla. Tärkeä on lisätä esimerkiksi currya ja kookoskermaa oman fiiliksen mukaan!

Ainekset

Inkivääriä

2 Valkosipulinkynttä

Chiliä

1 Sipuli

Kasvirasvaa

Pähkinöitä

Paketillinen maustamatonta tofua

Parsakaalia

Tölkillinen kookoskermaa

Curryä (itse laitoin 1,5 teelusikallista)

Runsaasti suolaa ja mustapippuria

Vaihe 1.

Pilko chili, inkivääri, valkosipulinkynnet ja sipuli. Kuullota aineksia pannulla kasviöljyssä ja lisää joukkoon suola, mustapippuri ja curry. Käytin paistamisessa kookosöljyä, joka minusta sopii hyvin tämän kastikkeen makumaailmaan.

Vaihe 2.

Lisää pannulle suolapähkinät ja nosta hieman lämpöä. Ainesten paistuessa voit pilkkoa tofun.

Vaihe 3.

Seuraavaksi lisää joukkoon tofu ja paista taas hetki. Sitten kaada joukkoon vielä parsakaalinpalat. Itse käytin pakasteparsakaalia, mutta tietysi tuore parsakaali on aina parempi. Lopuksi kaada joukkoon kookoskerma ja kastikkeen kuumennettua tarkista maku.

Sitten kastike on valmis herkuteltavaksi. Kastikkeen lisukkeeksi sopii minusta parhaiten riisi tai riisinuudelit.

Poikaystäväni on innostunut chilien kasvattamisesta. Kuvassa tämän syksyn satoa. :)

Maukasta vegaanipäivää!