Milloin olen ollut elämässäni onnellisin? Tämä on kysymys, jonka tannoin itseltäni kysyin. Suurin osa ihmisistä tavoittelee jollain tavalla onnellista elämää. Onnellisuus on kuitenkaan harvoin itsestään selvää, koska elämässä tulee vaikeuksia vastaan aika usein... Tai näin on ollut ainakin omassa elämässäni. :) Kuitenkin iän myötä, minusta on tullut onnellisempi, koska olen oppinut suhtautumaan vastoinkäymisiin rennommin. En enää niin herkästi ajattele, että jokin asia olisi maailmanloppu. Tiedän, että ikävistäkin jutuista pääsee oikealla asenteella yllättävän hyvin yli.
Teini-ikäisenä (ja välillä vieläkin :D) yritin ratkaista elämässäni eteen tulevia vaikeuksia analysoimalla niitä. Välillä myös sorruin eräänlaiseen negatiivisuudessa rypemiseen. Elämänkokemus on kuitenkin opettanut, että joskus paras tapa reagoida hankaluuksiin on vain antaa niiden olla ja todeta, että "ikävä juttu, mutta tälle asialle en voi mitään" ja keskittyä sitten positiivisiin juttuihin. Joskus käy myös niin hyvin, että kun asian jättää "hyllylle", niin seuraavan kerran kun sitä ajattelee, se ei tunnu enää niin isolta. Itselleni negatiivisten asioiden sikseen jättäminen oli silti varsinkin teininä tosi vaikeaa. Olen nimittäin aika ratkaisukeskeinen ihminen. Tämä on tavallaan hyvä juttu, mutta toisaalta siitä helposti stressaantuu, jos yrittää liikaa vaikuttaa oman elämän kulkuun. Onni menee helposti ohi, jos ei pysähdy olemaan onnellinen, vaan aina miettii, että kun fiksaan tämän yhden jutun, niin sitten voin hengähtää ja olla tyytyväinen elämääni. Tietysti välillä elämässä voi tulla niin suuria mutkia vastaan, että on kohtuutonta vaatia itseltä ikävyyksien unohtamista. Kurjista asioista on oikeus olla surullinen. Ainakin itse olen kuitenkin usein sortunut masentelemaan asioita, joita ei olisi niin paljoa jälkikäteen ajateltuna ollut syytä murehtia.
Olen ollut elämässäni onnellisin pienenä lapsena sekä tällä hetkellä. <3 Molempia elämäntilanteita yhdistää se, että elämässä on mielekästä tekemistä ja hyviä ihmissuhteita. Pienenä nautin hirveästi leikkimisestä ja minulla oli vilkas mielikuvitus. Saatoin tuntikausia kävellä vaikka metsässä ja kertoa itselleni tarinoita, joihin eläydyin voimakkaammin kuin näin aikuisena enää pystyisin. Myös monilla leluistani oli nimet ja olin kuvitellut niille omat persoonat. Olen todella hyvilläni siitä, että minulla oli ns. perinteinen lapsuus, joka kesti pitkään ja sisälsi monia hauskoja leikkejä, joita muistelen hymyssäsuin välillä näin aikuisiälläkin. Tässä elämäntilanteessa minulle suurta mielihyvää sen sijaan tuottaa opiskelu, joka on kiinnostavaa ja sopivan haastavaa. Toisaalta minulla on myös harrastuksia, kuten tämän blogin kirjoittaminen, kuntosali ja Luonto-Liiton susiryhmässä ajoittain toimiminen, jotka yhdessä ovat minulle suuri voimavara. Aion jatkossakin kaikissa elämäntilanteissa yrittää löytää harrastuksia, jotka rentouttavat ja joita teen puhtaaksi siksi, että se on hauskaa ja tärkeää. Uskon, että tietynlaisesta suorittamisesta irti pyristely ja läsnäolo on yksi onnen avain. Vielä tärkeämpänä onnellisuuden kannalta pidän kuitenkin sitä, että pyrkii tietoisesti tekemään asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Tämä tuntuu aika itsestään selvältä, kun sen sanoo ääneen, mutta se ei välttämättä sitä ole. Arki on nykyään monilla ihmisillä niin täynnä kiireitä, että joskus voi olla ihan paikallaan raivata tietoisesti aikaa asioihin, mitkä tuottavat hyvää oloa.
Mitä sitten tänään olen tehnyt, että tämä päivä olisi mahdollisimman "onnellinen"? Noh, olen tehnyt mielipuuhaani, eli nauttinut rauhassa aamu ja iltapäiväkahvia, kirjoittanut blogia, sekä viettänyt laatuaikaa ihanien lemmikkieni ja avopuolisoni kanssa. Eipä sitä muuta tämä nainen tähän hetkeen tarvitsekaan.
Toivottavasti sinäkin olet löytänyt elämässäsi asiat, jotka tekevät sinut onnelliseksi elämäntilanteessa, jossa nyt olet. Muista, että tämä päivä on yhtä arvokas kuin huominen. Vaikka elämä ei aina voi olla täydellistä tai edes lähellä sitä, niin elämässä on aina jotain positiivista, johon keskittymällä saa kummasti voimaa myös niiden vaikeuksien voittamiseen.
Ihanaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti